Helmikuussa ei oikeastaan ollut mitään muuta ihmeellistä kuin tuo Kyproksen hoitomatka. Matkustin mieheni isän kanssa, joka ei puhunut sanaakaan englantia. Matka meni kuitenkin hyvin. Ainoastaan Kyprokselle tullessa, kun oltiin haettu matkatavarat, ei valmiiksi tilattua kuljettajaa näkynytkään missään. Kello oli puoli kolme yöllä ja yritin soittaa saatuun numeroon, kukaan ei vastannut. Olin jo lähdössä ulos, kun näin kaukaa miehen pitävän kylttiä. Menin sitten lähemmäs ja näin että siinä oli oma nimeni. En tiedä miksi hän siellä kulman takana ja väärässä paikassa odotteli.
Arkipäivät olin klinikalla hoidossa, mutta muuten kävimme läheisillä alueilla kävelemässä. Pääasiassa rannalla, jossa oli lukuisia kodittomia kissoja ja niitä piti joka päivä päästä ruokkimaan.
Majoituimme seitsemän kilometrin päässä Limassolin keskustasta, koska yöpymispaikan piti sijaita klinikan kuljetusalueen sisällä. Huoneistomme Sanders Marathon oli tilava. Meillä kummallakin oli keittiön ja olohuoneen lisäksi omat makuuhuoneet ja kylpyhuoneet. Kaikista huoneista oli pääsy pienille parvekkeille, joissa oli tuolit ja pöytä. Olin muuten tyytyväinen huoneistoon, paitsi välillä oli vaikeaa saada kuumaa vettä. Vettä piti lorottaa useampi minuutti, että lämmintä vettä alkoi tulemaan. Silloinkin vesi oli joko tulikuumaa tai jääkylmää. Huoneisto oli hyvin halpa, kun menimme helmikuussa. Jo parin kuukauden päästä olisi saanut maksaa tuplahinnan.
Ruokaa haimme ensimmäisen viikon aikana läheisestä intialaisesta, mutta toisella viikolla aloin jo kyllästymään, kun kaikki annokset maistuivat samalta. Intialainen oli halpa, kun mukaan otettuna sai 20 prosenttia hinnasta pois. Toisella viikolla kävin hakemassa kasviscurrya ja risottoa. Kasvisruokia oli ihan kivasti ravintoloissa tarjolla. Söin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen ranskalaisia. Lopetin niiden syömisen aiemmin, kun maha ei kestänyt.
 |
| Oikealla meidän huoneisto. |
Sää oli Kyproksella mitä parhain. Ensimmäisellä viikolla oli muutama sadepäivä, mutta muuten paistoi aurinko. Lämpötila oli päivisin 18 astetta. Itse pidän juuri tällaisesta lämpötilasta.
Onneksi maksoimme lennot Finnairin pisteillä. Matkalla kun tuli kotoa viesti, että miehen Finnair-tili oli hakkeroitu ja pisteet viety. Mies huomasi tämän lähes heti ja soitti asiakaspalveluun. Pisteitä ei tilin viejä ollut ehtinyt käyttää, joten saimme ne takaisin. Varasimme pisteillä huhtikuuksi matkan Vilnaan, ennen kuin joku ehtii ne taas viemään.
Kommentit
Lähetä kommentti