Veneretki Seilin saarelle

Lähdettiin elokuisena lauantaina isäni ja äitipuoleni kanssa veneellä kohti Seiliä. He olivat jo pitkään kyselleet, että tulisin heidän veneelleen. Minä olin taas jo pitkään halunnut vierailla Seilissä, koska paikka on vaikuttanut historialtaan mielenkiintoiselta. 

Jätettiin vene Asemalaiturille.

Halusin osallistua Seilissä järjestettävälle opastuskierrokselle. Kierros alkoi kahdelta, joten lähdettiin Kaarinan satamasta yhdentoista aikaan. Isäni arvioi matkan kestoksi kaksi tuntia, mutta hän tekikin kovan vastatuulen takia matkaan muutoksia ja siihen meni sitten lopulta kolme tuntia. Jännitettiin, että ehditäänkö kierrokselle. Isäni soitti Seilin kahvilaan, josta ostetaan liput opastukselle, että tulemme myöhässä ja onko ylipäätänsä ok että liitymme siihen hieman myöhässä. Lopulta olimme kymmenisen minuuttia myöhässä, mutta pääsimme kuitenkin kierrokselle. Liput opastuskierrokselle maksoivat 11 euroa yhdeltä henkilöltä. Opastukseen oli tullut paljon väkeä ja välillä oli vaikea kuulla opasta, jos ei mennyt aivan hänen viereensä.

Opastuksen aikana kävimme tutustumassa Seilin kirkkoon, sinne ei ainakaan nyt päässyt kuin tiettyinä aikoina eli se ei ollut yleisesti avoinna. Se oli söpö pieni puinen kirkko. Kirkon takana oli pieni hautausmaa. Emme ehtineet käydä siellä opastuksen aikana, kun kuvailimme kirkkoa sisältä, niin kävimme siellä vielä erikseen opastuksen loputtua.

Päärakennuksessa oli esillä huone joka on entisajan asussaan.

Yläkerrasta löytyi lisätietoa Seilin saaren tapahtumista ja pieni näyttely erilaisista sen ajan esineistä. 

Tämän jälkeen menimme syömään Seilin ravintolaan, jossa meille grillattiin tofuvartaita siinä pihalla. Kuvaa en huomannut ottaa, kun ruoka meni niin nopeasti suuhun, kun oli niin kova nälkä. Ruokailun jälkeen lähdettiin sitten veneellä takaisi kohti Kaarinaa. Takaisin oli kiva tulla myötätuulessa hiljalleen lipuen auringon laskiessa. Enää ei ollut mikään kiire. Sai nauttia rauhassa Turun saariston kauneudesta.